RY ottaa käytäntöön raittiustutkinnon Väinö Voionmaan ehdotuksesta.

RY:n päätoimikunnan asettama komitea saa valmiiksi kunnallisen kielto-oikeuden pohjalle rakentuvan ehdotuksensa alkoholilainsäädännön uudistamiseksi.
Ehdotus jätetään maan hallitukselle, joka asettaa oman komiteansa asiaa käsittelemään. Lakiesityksen antaminen valtiopäiville raukeaa kuitenkin yleisen mielipiteen käännyttyä kannattamaan yleistä väkijuomakieltoa (kieltolakia).

Ruotsinkieliset paikallisyhdistykset perustavat oman Finlands Svenska Nykterhetsförbund -nimisen keskusjärjestön ja eroavat RY:stä.

RY:n Oulussa pidetty vuosikokous hyväksyy raittiusväen yhteiskunnallisen ohjelman, raittiusliikkeen sosiaaliohjelman edeltäjän.

RY:n päätoimikunta asettaa komitean laatimaan ehdotusta yleiseksi kieltolaiksi.

RY:n kieltolakiehdotus valmistuu 4.2. Sen pohjalta uusi yksikamarinen eduskunta laatii lopullisesti 31.10. hyväksymänsä yleisen kieltolain. Hallitus ei sitä kuitenkaan vahvista.

RY saa oman toimistohuoneiston Helsinkiin Annankatu 29 rakennettuun Raittius- ja Valistustaloon. Aikaisemmin RY:n toimisto sijaitsee vuokratiloissa.

Helsingissä järjestetään kaksi kuukautta kestänyt Raittiusopisto -niminen kurssi RY:n ja sen piirien toimihenkilöiden kouluttamiseksi. Raittiusopistoa pidetään vuonna 1950 perustetun Joutsenon Opiston edelläkävijänä.

Suomen Sosiaalidemokraattinen Raittiusliitto perustetaan. Eräät RY:n paikallisyhdistykset liittyvät siihen eroten samalla RY:stä.

Yläneellä sijaitseva alkoholistiparantola Turva tulee RY:n omistukseen. Laitos luovutetaan vuonna 1937 valtiolle varoineen ja velkoineen.

Kieltolaki astuu voimaan. RY osallistuu sen tukemiseen, mutta ei liity jäseneksi samana vuonna perustettuun Kieltolakiliittoon.